Adventure to the new Slains Castle

Yritän saada nää meidän seikkailupostaukset ulos, niin voin lörpötellä seuraavaksi siitä mitä mulle oikeesti ihan vaan kuuluu.

Sunnuntaina 17. päivä me napattiin taas Union Streetiltä stagecoach ja huristeltiin tunti kohti seuraavaa linnaa, Slains Castlea. Skotlannissahan on ihan ääretön määrä linnoja, kun pelkästään Aberdeenshiressa on niitä yli 300. Alkuperäisestä Slains Castlesta ei ole jäljellä kuin aivan pikkiriikkiset rauniot, muutama kivi siellä täällä. Se tuhoutui vuonna 1594, ja uusi Slains Castle laitettiin kasaan 1597 vuoden jälkeen. Linna on kuutenkin uudelleen rakennettu 1836-1837, katto poistettiin 1925 silloisen omistajan toimesta verojen kiertämiseksi ja sen jälkeen se on seissyt paikallaan koskemattomana.

Me seikkailtiin paikallisella hiekkarannalla jolla tuuli niin, että mun silmälasit olivat suttuiset hiekasta ja hampaiden välissä ratisi. Me käveltiin pitkin portaita ja kapeaa polkua suoraan kohti linnaa ja jossain vaiheessa tajuttiin, että ei helvetti tossahan on oja. Osa meistä jäi etsimään tarpeeksi kapeaa ylityskohtaa kun taas muut menivät etsimään linnalle johtavan oikean tien alkupäätä. Me löydettiin sopiva ylityspaikka ja hypittiin virtaavan veden yli. Löydettiin myös toiset rapistuneet rauniot ja kiikuttiin yhdessä pystysuoran seinän yli, jotta päästiin jatkamaan matkaa. Tällaset seikkailut on just best, kun kaikki kuraisina ja hengästyneinä autetaan toisiamme kiipeämään vaikeista kohdista ja ollaan (kirjaimellisesti) polvillamme jonkin eläimen papanoissa.

Matkalla nähtiin myös neljä poikaa (miestä?) crossimopoilla, jotka ajoivat alas lähes pystysuoraa, mudan ja heinän peittämää jyrkännettä. Nostan hattuani erittäin korkealle, sillä mä näin jo sieluni silmin kuinka miehet mopoineen olisivat tippuneet jyrkänteeltä alhaalla riehuvaan aallokkoon.

Linna oli upea ilmestys, mutta mä olin enemmän haltioissani patikkamatkan varrella olevista nähtävyyksistä. Retkipäivänä tuuli oli niin kova, että aallot nousivat korkealle ja pärskivät alhaalla olevia kivimuodostelmia vasten. Mä rakastan merta erittäin hyvin kovasti ja voisin tuijotella aallokkoa ja taivaanrantaa esimerkiksi ikuisesti.

Palattiin Aberdeeniin ja selviydyttiin kaikki Five Guysin kautta kotiin. Vaikka nää linnaretket on väsyttäviä, oon maailman onnellisin hienoista instakuvista ja muistoista.

Ja jälleen puolet kuvista on ihanan Tabean ottamia! Täällä on Tabean insta ja täällä nettisivut!

English:
I try to get this castleposts out so I can focus on the more important stuff, for example my extraordinary life.

On sunday the 17th of Feb we took a bus, again, so we could go and explore the new Slains Castle. I know, castle, again, but can you imagine, there is endless amount of castles in Scotland. Only in Aberdeenshire there are over 300 castles, some of them are in a better shape than others. New Slains Castle, for example, is a new version of the original Slains Castle. The old one was destroyed in 1594, and after that they build a new one in 1597. The new Slains Castle was rebuild in 1836-1837, and in 1925 the owner decided to take off the roof to avoid taxes. It has been that way ever since.

At first we went to see the beach and the wind was horrible. I had sand in my eyes, couldn't see through my glasses because of it and could hear it crunch between my teeth. So we only took a few pictures, climbed a huuuuge dyne and then continued to the castle. We decided to take these cute stairs which led us to the tiny small path, but after a while we realised that there was this small river ahead of us. Some of us went to find a better place to go over it, and the rest of the group decided to go back and find a way to the road.

After a while we found a place that wasn't too wide and we could cross the water. We just threw our bags ahead of us and helped each other to get over. We actually found a small ruins of something, good instaphotoplaces and had to climb over a wall to continue the hike. But we all helped each other and after a while we actually got to the castle.

Even though the castle was beautiful, I'm more of a ocean kind of person. I just love to see how the huge waves hit the rocks and you can hear the sounds coming from them. I could stare at the ocean for the rest of my life and would not even regret wasting my life on it.

We also saw these four guys with their motocrosses riding down the muddy hill. It was crazy, I don't believe how they did it 'cause it was hard even by the foot. I could almost imagine how they would fall down the cliff and fell into the waves.

After the day of adventure, we got home through five guys. I'm so happy that I get to experience these amazing things with these amazing people.

Oh and half of the pictures are taken by amazing Tabia, again! You can find her instagram here and website here!

Stonehaven and the UK's best fish & chips

Tää vaihtoelämä on käsittämättömän kiireistä. Vaikka mä käyn koululla kahdesti viikossa, on kaikki päivät täynnä hässäkkää ja tekemistä. Plus mä sairastan jotaki haista paska räkätautia jo toisen kerran kahden viikon sisällä, joten sekin vie omalla tavallaan voimia.

Viikko sitten lauantaina me käytiin seikkailuretkellä läheisessä kyläpahasessa, Stonehavenissa. Stonehaven on kuuluisa siellä sijaitsevasta linnasta Dunnottar Castlesta, UK:n parhaista fish & chipseistä ja friteeratusta mars-patukasta. Startattiin puolen päivän aikoihin bussilla Union Streetiltä ja bussimatka Stonehaveniin kesti noin tunnin.

Täällä Aberdeenissä kulkee kahdenlaiset bussit: Stagecoach kaupunkia kauemmas ja First Bus Aberdeenin sisällä. First Bussilla on käytössä app, jonka kautta voi ostaa bussiin päivälipun jolla saa ajella 7AM-1AM välisenä aikana niin paljon kuin huvittaa. Bussilippu maksaa £3,50 opiskelijalle. Mä saatan ottaa bussin koululle, takaisin kotiin, iltapäivällä keskustaan, keskustasta asuntoloille, asuntoloilta keskustaan ja vielä keskustasta kotiinkin. Kuusi matkaa päivässä kolmella ja puolella punnalla, joten kaupunkibussit on edullisia.

Stonehavenissa me vaellettiin ensimmäisenä kohti linnaa, useiden photoshoottien saattelemana tietenkin. Meidän porukassa neljä ihmistä kantaa järjestelmäkameraa kainalossa, joten pysähdellään koko joukon voimin kuvaamaan vuorotellen toisiamme. Linna tönötti kukkulalla, jolle pääsi kapuamalla kivisiä portaita. Sisäänkin olisi päässyt tutustumaan £7 hintaan, mutta me skipattiin se tällä kertaa. Lisäksi linnan vierellä oli upea ranta, jolla käytiin myös kävelemässä.

Portaita rannalta ylös oli varmasti ainakin sata500. Kaiken ponnistelujen jälkeen oltiin niin rikki, että mentiin syömään UK:n parhaimmiksi kehutut fish & chipsit sekä kahville läheiseen kuppilaan. Kala oli ihan superhyvää, vaikkakin siinä nälässä mä olisin voinut syödä vaikka pikkukiviä. Kahvikuppien jälkeen napattiin jo bussi Aberdeeniin, sillä 4 tunnin seikkailun jälkeen oltiin ihan vähän rikki. Deep fried marsbar jäi siis tällä reissulla kokematta, mutta se löytyy myös Edinburghista jonne meillä on suunnitelmissa matkustaa lähitulevaisuudessa.

Näin kolmen viikon jälkeen mun on todettava, et voi jestas Skotlanti on u p e a. Tämän maan luonto ja ihmiset ja kulttuuri on niin ihania, vaikka mitä voi odottaa maalta jonka kansalliseläin on yksisarvinen?

Osan näistä kuvista on ottanut upea ja ihana Tabea Treichel, ystäväni ja ensteks taitavin valokuvaaja. Tabean instagram löytyy tästä linkistä ! ja Tabean nettisivut klikkaamalla täältä !

English:
I can't believe how busy this exchangelife can be. Even though I've been sick for two times just in two weeks, I still can't find time to just edit pictures and write this blog. I'm so focused on living and doing stuff, which I'm super excited about of course. 
Week ago we went to visit Stonehaven and the Dunnottar Castle. Here in Aberdeen there are two bus companies: Stagecoach and First Bus. First Bus drives inside the city, and Stagecoach can take you away for your adventures. Student ticket for one day in First Bus isn't that expensive, for only £3,50 you can drive as much as you want between 7AM-1AM. 
We hiked to the castle, took tons of photos and explored the beach. There are so many of us carrying cameras, so we have so much talented photographers in our group. Photoshoots here and there are very common and everyone understands when you want to run to somewhere just to take a picture.
Stonehaven is also famous about UK's best fish & chips and deep fried marsbar. Because we were hungry and tired after the hike, we left the marsbar to wait for another time and just went straight to the fish & chips. And I have to admit, the fish was reallly good! I'm not even kidding, Stonehaven is totally worth a visit!

Some of these pictures are taken by my amazing and gorgeus - and super, super talented photographer friend, Tabea Treichel! If you are interested (and you should be, she is the best!), clicking here you can find her instagram and click here to visit her website!

*this was taken with Tabea's camera too, but I forgot to edit the watermark and it's 11PM and tbh, I'm feeling lazy now*

Dundee and friends

Lauantaina mä ja muut vaihtarit lähdettiin RGU ResLifen järjestämälle retkelle lähikaupunkiin Dundeehen. Retki kustansi £12, saatiin bussikyydit kaupunkiin ja takaisin ja liput RRS Discovery museoon. Päästiin myös samalla tutustumaan V&A museoon, joka on ilmeisen arvostettu UK:ssa.

Kuten arvata saattaa, meitä ei museot kovasti lämmittäneet ja me kierrettiin ne melkoisella pikavauhdilla. Suunnattiin noin tunnin museotutkimisen jälkeen Dundeen keskustaan, intoa puhkuen ja seikkailunhalua tursuten. Noin tunnin haahuilun jälkeen meille paljastui kaupungin todellinen laita: siellä ei todella ollut mitään nähtävää. Kulutettiin siis koko päivä kahviloissa ja laskettiin tunteja kotiin pääsyyn. Todella inspiroivaa. Koko retki jäi siis vähän surkeana muistoihin, etenkin kun mä makasinkin sitten lauantai-illan ja koko seuraavan päivän (sunnuntain) räkätaudin ja flunssan kourissa peiton alla. Dundeessa onneksi tutustuttiin uusiin huippuihin tyyppeihin, joten vaikka en päässyt muiden kanssa juhlimaan, sain puhelinluettelooni uusia nimiä (sekä uuden whatsapp ryhmän!).

Maanantain kunniaksi suunnattiin parin vaihtariystävän kanssa rannalle, kahville sekä shoppailukierrokselle. Ei ehditty kiertää kuin Union Square meidän myöhäisen aikataulun takia, mutta lompakko kiittää. Mentiin myös extempore yhden vaihtarin luokse yhteiselle myöhäisdinnerille, joten sanoisin että tämä maanantai oli todella great success. Oi ja nähtiin pieni hyljeparka, se pötkötteli rannalla ja paikallinen eläinsuojeluyhdistyksen viranomainen oli onneksi jo hälytetty paikalle.

Täytyy sanoa että vaikka täällä välillä tuntuukin siltä että kuolee väsymykseen, tää on yks parhaita juttuja mitä oon tehnyt.

English:

We had an exhausting, the most boring and weirdest trip to Dundee last saturday. There was literally nothing to see, only the V&A museum which is a cool place to go - I heard - and then the RRS Discovery museum. After those we just sat the whole day at a café and waited for the torture to end. After the trip to Dundee I got flu and stayed the whole sunday under the plankets. I'm glad that after the whole day it eased up a bit, so I went to the beach and shopping with friends today and we had a late night dinner after that. Overall, even though it's hard at times, I think going for an exchange is one the best things I have ever done.